Syksyn väriä kattilasta

Sain virikkeen värjäykseen ystävän tuomista veriseitikeistä. Poimin Veeran kanssa niitä ämpärillisen lisää. Poimintakin oli elämys: paksusta sammalesta pilkisti niin paljon tummanpunaisia sienikukkasia:).
Muuan ilta sitten keittelin sienet ja puretin langat, pari vyyhtiä suomenlampaan villalankaa, Ilon Pilveä. Puolen yön jälkeen sitten tuli valmista

ja tyytyväinen mieli. Aiemmin en ollut saanut näin tiilenpunaista näillä sienillä, vaan enemmämkin kirkkaanpaa punaista ja lohenpunaista. Mutta nyt tuli hieno ja käyttökelpoinen väri.

Meiltähän Ilosta löytyy värjäyslankaa muillekin keittointoisille. On valkoista kampalankaa, Virtain vaaleanharmaata ja näitä Pilvi-lankoja eri vahvuisina. Värjäys on hauskaa, jännittävää ja erinomainen ajankulutusmuoto. Monta tuntia kuluu mukavassa puuhassa huomaamatta. Ja värjäyksen tulos on aina yllätys.