Eilen tiistai-iltana kokoonnuimme Iloon opettelemaan puseron neulomista kauluksesta helmaan. Vaikka takana on melko monta samanlaista neuletta toisin päin neulottuna, piti tosissaan keskittyä ymmärtämään, missä olleen mallikappaleella menossa. Pikkuisen mallipaidan myötä pääsemme varmasti tämän(kin) tekniikan herraksi. Ja Tuulia lupasi auliisti apuaan ongelmissa ja onhan meillä myös ryhmän tuki:).
Kun vuosia tekee asiat yhdellä tavalla, jää kiinni helppoon vanhaan työtapaan. Tässä ylhäältä alaspäin neulomisassa hyötyy monella tapaa: neule tehdään omilla mitoilla ja projektin edistyessä sitä voi sovittaa ja tarvittaessa muuttaa suunnitelmaa työn edistyessä. Kunhan mallin nurinniskoin kääntämisestä nyt ensin selvitään, sopivan kokoisia ja näköisiä paitoja alkaa varmasti syntyä.
Jatkamme vielä maanantaina tätä TTS-pajaa. Täytyy todella kiittää Tuuliaa, ensinnäkin, että hän keksi muuttaa tänne Haukiputaalle ja sitten näistä uusista virikkeistä, joista saamme työpajoissa nauttia. Värttinäkurssin jälkimainingit, eli ainainen värttinän pyöriminen, jatkuu ja saa nähdä ehtiikö tässä neuloa ollenkaan tarpeeksi ennen maanantaita. Minulla on onneksi tällainen työ, jossa voi harrastaa käsitöitä työajallakin. Muilla kurssilaisilla aikataulutus voi olla haastavampaa.
Lauantaina on sitten KIP-päivä Ilossa ja silloin ovat kaikki tervetulleita Ilon kulmille neulomaan, virkkaamaan, kehräämään...
